Differences between revisions 1 and 9 (spanning 8 versions)
⇤ ← Revision 1 as of 2008-10-12 17:46:47 →
Size: 22
Editor: AsmoKoskinen
Comment:
← Revision 9 as of 2008-10-12 22:49:00 → ⇥
Size: 4278
Editor: AsmoKoskinen
Comment:
Deletions are marked like this. Additions are marked like this.
Line 1: Line 1:
Kuvaile KVM tässä. ||<tablestyle="float:right; font-size: 0.9em; width:40%; background:#dcc585; margin: 0 0 1em 1em;" style="padding:0.5em;">'''Sisällysluettelo'''[[BR]][[TableOfContents(3)]]||

= KVM - Virtuaalikone Ubuntulle =

KVM on virtuaalikone, joka asentuu Linux-ytimen moduulina. KVM on varsin uutta teknologiaa; se on kuitenkin valittu Ubuntun ensisijaiseksi virtuaalikoneeksi, erityisesti Ubuntun pitkän tuen versiossa (Ubuntu LTS 8.04). Muutamia tärkeimpiä ohjeita ja dokumentteja, joita on käytetty tämän ohjeen teossa, ovat seuraavat.

 * KVM - http://kvm.qumranet.com/kvmwiki
 * KVM Ubuntu Server -versiossa - http://doc.ubuntu.com/ubuntu/serverguide/C/virtualization.html
 * KVM Bridge - https://wiki.edubuntu.org/KvmWithBridge

KVM-virtuaalikoneessa on erittäin hyvin tuki läpinäkyvälle isäntäkoneen verkkokortin käytölle. Esimerkiksi tyhmä pääte (Thin Client, PXE) voidaan käynnistää virtuaalipalvelimelta. Tästä on kuvaus ohjeen lopussa. KVM-virtuaalikonetta voidaan hallita sekä komentoriviltä että graafisella edusohjelmalla.

Muutama ruutukaappaus Ubuntu Server Edition JeOS -version käynnistymisestä KVM-virtuaalikoneessa.

|| http://www.arkki.info/howto/KVM/KVM_01.png || http://www.arkki.info/howto/KVM/KVM_03.png ||

== KVM - Asennus ==

Tässä asennuksessa isäntäkoneen ja verkon asetukset ovat seuraavat.

|| Internet || ADSL-modeemi || Reititin 192.168.1.1 || Ubuntu 192.168.1.101 || Ubuntu Eee 192.168.1.105 ||
|| || || || Jeos 192.168.1.110 ||
|| || || || Hardy LTSP5 192.168.1.120 || Thin Client (P4/Asus Eee) ||
|| || || || Ubuntu Minimal Server 192.168.1.130 ||

KVM-ohjelmien asennus tehdään pääkäyttäjänä, mutta virtuaalikoneet voidaan asentaa tavallisena käyttäjänä.

KVM:n käyttö vaatii isäntäkoneelta riittävästi muistia sekä prosessorin, joka tukee virtuaalikoneita. Tässä ohjeessa on käytetty Intel-prosessoria.

{{{
dmesg | grep CPU0
[--]
CPU0: Intel(R) Core(TM)2 CPU 6400 @ 2.13GHz stepping 02
CPU1: Intel(R) Core(TM)2 CPU 6400 @ 2.13GHz stepping 02
}}}

Prosessorin voi testata seuraavalla tavalla. jos mitään ei tulostu, prosessori ei tue virtuaalikoneita.

{{{
egrep '(vmx|svm)' /proc/cpuinfo
}}}

Isäntäkoneeseen asennetaan virtuaalikoneiden käyttöä ja hallintaa varten seuraavat ohjelmat.

{{{
sudo apt-get install kvm libvirt-bin virt-viewer python-virtinst virt-manager ubuntu-vm-builder
}}}

Tämän jälkeen oma käyttäjätunnus lisätään ryhmään '''libvirtd'''.

{{{
root@ubuntu:~# sudo adduser asmok libvirtd
Lisätään käyttäjä `asmok' ryhmään `libvirtd' ...
Lisätään käyttäjä asmok ryhmään libvirtd
Valmis.
root@ubuntu:~#
}}}

== KVM - isäntäkoneen verkkokortin läpinäkyvä siltakäyttö ==

Jotta virtuaalikoneeseen ja sen palveluihin saadaan yhteys verkon muista koneista, isäntäkoneen verkkokorttia pitää muokata. Isntäkoneen interfaces-tiedoston asetukset ovat tässä ohjeessa näin.

{{{
auto lo
iface lo inet loopback

auto br0
iface br0 inet static
        address 192.168.1.101
 network 192.168.1.0
 netmask 255.255.255.0
 broadcast 192.168.1.255
 gateway 192.168.1.1
 bridge_ports eth0
 bridge_fd 9
 bridge_hello 2
 bridge_maxage 12
 bridge_stp off
}}}
 

== KVM - Virtuaalikoneen asennus ==

Ensimmäisessä esimerkissä asennetaan ISO-levykuvasta Ubuntu Server Edition Jeos.

{{{
virt-install -n jeos -r 512 -f jeos.img -s 12 -c /home/asmok/Bin/ISO/hardy-alternate-i386.iso --network bridge:br0 --accelerate --connect=qemu:///system --vnc --noautoconsole
}}}

'''virt-install''' - asennusohjelma, jolla luodaan tiedosto, jossa virtuaalikone sijaitsee. katso ohjelman man-sivulta tarkemmin eri vaihtoehdoista.

 -n jeos - Virtuaalikoneen nimi

 -r 512 - Virtuaalikoneelle varatun muistin määrä

 -f jeos.img - Virtuaalikoneen tiedoston nimi

 -s 12 - Virtuaalikoneen tiedoston koko, varsinaisen asennuksen yhteydessä tämä on samalla kovalevyn koko

 -c /home/asmok/Bin/ISO/hardy-alternate-i386.iso - Virtuaalikoneen asennusrompun sijainti

 --network bridge:br0 - Virtuaalikone käyttää läpinäkyvästi isäntäkoneen verkkokortia

 --accelerate

 --connect=qemu:///system

 --vnc

 --noautoconsole

SisällysluetteloBRTableOfContents(3)

KVM - Virtuaalikone Ubuntulle

KVM on virtuaalikone, joka asentuu Linux-ytimen moduulina. KVM on varsin uutta teknologiaa; se on kuitenkin valittu Ubuntun ensisijaiseksi virtuaalikoneeksi, erityisesti Ubuntun pitkän tuen versiossa (Ubuntu LTS 8.04). Muutamia tärkeimpiä ohjeita ja dokumentteja, joita on käytetty tämän ohjeen teossa, ovat seuraavat.

KVM-virtuaalikoneessa on erittäin hyvin tuki läpinäkyvälle isäntäkoneen verkkokortin käytölle. Esimerkiksi tyhmä pääte (Thin Client, PXE) voidaan käynnistää virtuaalipalvelimelta. Tästä on kuvaus ohjeen lopussa. KVM-virtuaalikonetta voidaan hallita sekä komentoriviltä että graafisella edusohjelmalla.

Muutama ruutukaappaus Ubuntu Server Edition JeOS -version käynnistymisestä KVM-virtuaalikoneessa.

http://www.arkki.info/howto/KVM/KVM_01.png

http://www.arkki.info/howto/KVM/KVM_03.png

KVM - Asennus

Tässä asennuksessa isäntäkoneen ja verkon asetukset ovat seuraavat.

Internet

ADSL-modeemi

Reititin 192.168.1.1

Ubuntu 192.168.1.101

Ubuntu Eee 192.168.1.105

Jeos 192.168.1.110

Hardy LTSP5 192.168.1.120

Thin Client (P4/Asus Eee)

Ubuntu Minimal Server 192.168.1.130

KVM-ohjelmien asennus tehdään pääkäyttäjänä, mutta virtuaalikoneet voidaan asentaa tavallisena käyttäjänä.

KVM:n käyttö vaatii isäntäkoneelta riittävästi muistia sekä prosessorin, joka tukee virtuaalikoneita. Tässä ohjeessa on käytetty Intel-prosessoria. 

dmesg | grep CPU0
[--]
CPU0: Intel(R) Core(TM)2 CPU          6400  @ 2.13GHz stepping 02
CPU1: Intel(R) Core(TM)2 CPU          6400  @ 2.13GHz stepping 02

Prosessorin voi testata seuraavalla tavalla. jos mitään ei tulostu, prosessori ei tue virtuaalikoneita. 

egrep '(vmx|svm)' /proc/cpuinfo

Isäntäkoneeseen asennetaan virtuaalikoneiden käyttöä ja hallintaa varten seuraavat ohjelmat. 

sudo apt-get install kvm libvirt-bin virt-viewer python-virtinst virt-manager ubuntu-vm-builder

Tämän jälkeen oma käyttäjätunnus lisätään ryhmään libvirtd. 

root@ubuntu:~# sudo adduser asmok libvirtd
Lisätään käyttäjä `asmok' ryhmään `libvirtd' ...
Lisätään käyttäjä asmok ryhmään libvirtd
Valmis.
root@ubuntu:~#

KVM - isäntäkoneen verkkokortin läpinäkyvä siltakäyttö

Jotta virtuaalikoneeseen ja sen palveluihin saadaan yhteys verkon muista koneista, isäntäkoneen verkkokorttia pitää muokata. Isntäkoneen interfaces-tiedoston asetukset ovat tässä ohjeessa näin. 

auto lo
iface lo inet loopback

auto br0
iface br0 inet static
        address 192.168.1.101
        network 192.168.1.0
        netmask 255.255.255.0
        broadcast 192.168.1.255
        gateway 192.168.1.1
        bridge_ports eth0
        bridge_fd 9
        bridge_hello 2
        bridge_maxage 12
        bridge_stp off

KVM - Virtuaalikoneen asennus

Ensimmäisessä esimerkissä asennetaan ISO-levykuvasta Ubuntu Server Edition Jeos. 

virt-install -n jeos -r 512 -f jeos.img -s 12 -c /home/asmok/Bin/ISO/hardy-alternate-i386.iso --network bridge:br0 --accelerate --connect=qemu:///system --vnc --noautoconsole

virt-install - asennusohjelma, jolla luodaan tiedosto, jossa virtuaalikone sijaitsee. katso ohjelman man-sivulta tarkemmin eri vaihtoehdoista.

  • -n jeos - Virtuaalikoneen nimi -r 512 - Virtuaalikoneelle varatun muistin määrä -f jeos.img - Virtuaalikoneen tiedoston nimi -s 12 - Virtuaalikoneen tiedoston koko, varsinaisen asennuksen yhteydessä tämä on samalla kovalevyn koko -c /home/asmok/Bin/ISO/hardy-alternate-i386.iso - Virtuaalikoneen asennusrompun sijainti --network bridge:br0 - Virtuaalikone käyttää läpinäkyvästi isäntäkoneen verkkokortia --accelerate --connect=qemu:///system --vnc --noautoconsole