|
Size: 10584
Comment:
|
Size: 5439
Comment:
|
| Deletions are marked like this. | Additions are marked like this. |
| Line 1: | Line 1: |
| = Neljä esimerkkiä toimivista ympäristöistä = | ||<tablestyle="float:right; font-size: 0.9em; width:40%; background:#dcc585; margin: 0 0 1em 1em;" style="padding:0.5em;">'''Sisällysluettelo'''[[BR]][[TableOfContents(3)]]|| = LTSP Ohjeita = '''Nämä ohjeet ovat suurimmaksi osaksi [http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP_vanhat vanhentuneita], sillä ne liittyvät LTSP 4.2:een.''' |
| Line 10: | Line 15: |
| Tässä ohjeessa on käytännön toimivia esimerkkejä, toimivia asetustiedostoja. Lataa itsellesi asetustiedostot, niissä on pääte .txt, joka pitää poistaa, jos haluat käyttää niitä. Luultavasti et voi kuitenkaan käyttää niitä sellaisenaan, mutta voit helposti muuttaa ne sopimaan omaan lähiverkkoosi. | '''LTSP Kokkolan kauppaopisto''' - 1 palvelin, 28 päätettä |
| Line 12: | Line 17: |
| Sekä Ubuntu- että LTSP-perusasennus ohitetaan, sillä nämä on selitetty varsin yksityiskohtaisesti toisaalla. | == Vanha ja uusi päätejärjestelmä == |
| Line 14: | Line 19: |
| Kun kummankin perusasennukset on tehty, niin ltspadmin-ohjelmasta voidaan tarkistaa palveluiden toimivuus. | Linuxin päätejärjestelmää on kehitetty jo vuosien ajan. Alkuperäinen päätejärjestelmä - LTSP 4.2 - toimii parhaiten vanhempien tietokoneiden kanssa. |
| Line 16: | Line 21: |
| == Miksi ei uusinta Edubuntua? == | Uudempi - LTSP 5 - toimii parhaiten uusien päätteiden ja erityisesti sellaisten uusien tietokoneiden kanssa, joissa on esimerkiksi ATI- tai NVidia-grafiikkakortti. |
| Line 18: | Line 23: |
| Olen tehnyt kaikki asennukset käyttäen Ubuntu 6.06.1-versiota. En ole asentanut Edubuntua enkä sen mukana tulevaa LTSP5-versiota yhteenkään ympäristöön. Minulla on muutamia syitä tähän. | Eräs merkittävä ero on myös äänten käsittelyssä. Flash 9 ei toimi LTSP 4.2-päätejärjestelmässä, mutta äänet toimivat LTSP 5-päätejärjestelmässä. |
| Line 20: | Line 25: |
| * Osaan Ubuntu 6.06 ja LTSP 4.2-yhdistelmän. * LTSP5 on kokonaan uudelleen koodattu, en osaa omasta mielestäni sitä riittävän hyvin. * LTSP5 ei ole yleisesti saatavilla kuin vain Debian-, Ubuntu- ja OpenSuSE-Linux-julkaisuille. * LTSP4.2 toimii missä tahansa Linux-jakelussa. Ubuntu 6.06.1 tuki jatkuu aina kesään 2009. Pitkä tuki on minulle tärkeämpää kuin uusimmat ohjelmaversiot. |
Erilaisten USB-väylään perustuvien oheislaitteiden tuki, erityisesti tulostimien tuki on parempi LTSP 5-päätejärjestelmässä. USB-muistitikut toimivat myös LTSP 4.2-päätejärjestelmässä. |
| Line 25: | Line 27: |
| Seuraava pitkän tuen saava Ubuntu on Ubuntu 8.04. Tulen testaamaan sen LTSP-tuen kesällä 2008. Jos LTSP5 tuo merkittäviä parannuksia nykyiseen yhdistelmään, harkitsen siihen siirtymistä. | == Kumpi valita, LTSP 4.2 vai LTSP 5? == |
| Line 27: | Line 29: |
| Mutta kiirettä vaihtamiseen ei ole. Näissä neljässä ympäristössä voidaan aivan hyvin jatkaa aina kesään 2009 ja katsoa missä silloin mennään. Tietotekniikassa kolmen vuoden jakso vastaa iäisyyttä tosiajassa. | Käytä LTSP 5-päätejärjestelmää aina kun se on mahdollista. |
| Line 29: | Line 31: |
| == Ubuntu 6.06.1 LTS -asennus == | Jos haluat kokeilla LTSP-päätejärjestelmää, niin käytä LTSP 5-päätejärjestelmää. |
| Line 31: | Line 33: |
| Ubuntun asennus on hyvin suoraviivainen toimenpide. | Jos haluat käyttää jotakin muuta Linux-versiota kuin Debian tai Ubuntu, joudut käyttämään LTSP 4.2-pääteversiota. Jos nyt käytät LTSP 4.2-päätejärjestelmää, niin testaa siirtyminen kunnolla. Älä pelkästään päivitä aiemmista Ubuntun versioista päätä pahkaa Ubuntu 7.10-versioon, testaa siirtyminen kunnolla. |
| Line 33: | Line 37: |
| http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi | Käytä kahta verkkokorttia palvelimessa. Ota huomioon muutokset dhcp-palvelussa, jos käytät vain yhtä verkkokorttia. |
| Line 35: | Line 40: |
| http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Asentaminen | == Päätejärjestelmän toimivuus eri jakeluversioissa == |
| Line 37: | Line 42: |
| Palvelimelle asennetaan Desktop-versio, ei Lamp-versiota. Asennuksen jälkeen kernelin version pitää olla server-versio. Näin saadaan tuki monelle prosessorille ja suurelle määrälle keskusmuistia. | LTSP 4.2-päätejärjestelmän vahvuus on sen saatavuus mihin tahansa Linuxin jakeluversioon. |
| Line 39: | Line 44: |
| Ubuntun asennus kannattaa tehdä mahdollisimman täydellisesti. Tärkeintä on tehdä lähiverkkoon ja Internet-verkkoon liittyvät asetukset kerralla kuntoon, sillä LTSP-asennus tapahtuu niiden perusteella. | LTSP 5-päätejärjestelmän heikkous on sen riippuvuus Debian- tai Ubuntu-jakeluversiosta. LTSP 5 ei toimi kaikissa jakeluversioissa, sillä se vaatii syvää integrointia jakeluversioon. Debianin ja Ubuntun lisäksi openSUSE ja Fedora ovat aloittaneet LTSP 5-päätejärjestelmän paketoinnin omaan jakeluversioonsa. Ajan myötä toivottavasti muutkin jakeluversiot tulevat mukaan. |
| Line 41: | Line 46: |
| Kaikki perusohjelmistot käyttäjiä varten voidaan asentaa jo tässä vaiheessa. Tosin ohjelmia on helppo lisätä ja ottaa pois käytöstä myöhemminkin. | [http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/Ltsp5Status LTSP 5 eri jakeluversioissa] |
| Line 43: | Line 48: |
| Ubuntussa asennuksen yhteydessä luotava tunnus saa pääkäyttäjän oikeudet myöhempiä ylläpitoon liittyviä tehtäviä varten. Siksi sen tunnus ja salasana kannattaa valita harkitusti. Tätä tunnusta ei ole syytä käyttää muuhun kuin ylläpito tehtäviin. Samoin koneelle annettava nimi kannattaa miettiä, jos lähiverkossa on monia erityyppisiä palvelimia. | == Koulukäyttöön tarkoitetut LTSP-jakeluversiot == |
| Line 45: | Line 50: |
| Käyttäjät eli tunnukset voidaan luoda jo ennen LTSP:n asentamista. Kun kyse on aikuisista tai toimistoympäristöstä, kannattaa luoda henkilökohtaiset tunnukset. Kouluympäristössä voidaan luoda päätekohtaiset tunnukset, jotka eivät ole henkilökohtaisia. En ole kuitenkaan tehnyt päätteistä automaattisesti sisäänkirjautuvia. | Koulukäyttöön on monia itsenäisiä Linuxin jakeluversioita. Edubuntu on sekä itsenäinen työpöydälle tarkoitettu jakeluversio että LTSP-päätejärjestelmän palvelin-kokonaisuus. |
| Line 47: | Line 52: |
| Kaikissa näissä esimerkeissä on käytetty perinteistä paikallista kirjautumista tunnusten luomisen yhteydessä. En ole käyttänyt missään ympäristössä vielä LDAP-palvelinta. | [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu] [http://wiki.ubuntu-fi.org/Edubuntu Edubuntu suomeksi] |
| Line 49: | Line 55: |
| == LTSP 4.2 -asennus == | == Esimerkkejä päätteistä == |
| Line 51: | Line 57: |
| LTSP-asennus on sekin varsin suoraviivainen toimenpide. Samoin kuin Ubuntunkin asennus, se on dokumentoitu hyvin muualla kuin tässä ohjeessa. | === Jammin 225 === |
| Line 53: | Line 59: |
| http://ltsp.mirrors.tds.net/pub/ltsp/docs/ltsp-4.1-en.html | Jammin 225 - LTSP 4.2-päätejärjestelmä - OK. |
| Line 55: | Line 61: |
| http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/WebHome | Jammin 225 - LTSP 5.0-päätejärjestelmä - Ei toimi. |
| Line 57: | Line 63: |
| LTSP.org-sivustolla oleva ohje edelleen pätevä, vaikka se onkin tehty LTSP 4.1:lle. Wiki-sivusto täydentää ohjetta. | Jos päätteenä oleva laite muistuttaa ominaisuuksiltaan tätä, on hyvin todennäköistä, että se ei toimi LTSP 5-päätejärjestelmässä. |
| Line 59: | Line 65: |
| Äänten asetukset vaativat hieman viilaamista, mutta sekin selitetty. | Jammin 225 - [http://www.disklessworkstations.com/web/documentation/ltsp_term-j225.pdf Ominaisuudet] |
| Line 61: | Line 67: |
| http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/Sound | === Do It Yourself -pääte === |
| Line 63: | Line 69: |
| http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/WorkInProgress#esd_ALSA_sound_on_LTSP_4_2 | Päätelaitteen voi rakentaa myös itse VIA-emolevyn ympärille. |
| Line 65: | Line 71: |
| Samoin USB-tikkujen käyttöönotto vaatii hieman lisäasennusta: | DIY - LTSP 4.2-päätejärjestelmä - OK. |
| Line 67: | Line 73: |
| http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/LTSP-42-LocalDev | DIY - LTSP 5.0-päätejärjestelmä - OK. |
| Line 69: | Line 75: |
| Asennusta voidaan tarkastella ltspadmin-ohjelman ikkunassa (LTSP Koti). | DIY - [http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/HowIDidIt Ominaisuudet] |
| Line 71: | Line 77: |
| http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Ruutukaappaukset/LTSP-Koti-ltspadmin.png | Kuva 1 - DIY ja Jammin 225 |
| Line 73: | Line 79: |
| == Miltä päätteen käynnistyminen näyttää? == | === HP t5135 === |
| Line 75: | Line 81: |
| Ohessa on videotiedosto päätteen käynnistymisestä. Pääte on Jammin 225 LTSP Koti -ympäristössä. | Osista koottu päätelaite ei välttämättä ole halvempi kuin suurten valmistuserien päätelaitteet. |
| Line 77: | Line 83: |
| Kuvakaappaus videosta. | HP t5135 - LTSP 4.2-päätejärjestelmä - OK. |
| Line 79: | Line 85: |
| http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Thin_clinet-Boot.png | HP t5135 - LTSP 5.0-päätejärjestelmä - OK. |
| Line 81: | Line 87: |
| Asenna VLC-ohjelma, jos et pysty avaamaan Ogg/Theora-videota. | HP t5135 - [http://www.linuxcomp.net/component/page,shop.product_details/category_id,71/flypage,shop.flypage/product_id,327/option,com_virtuemart/Itemid,26/vmcchk,1/ Ominaisuudet] |
| Line 83: | Line 89: |
| http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Thin_client-Boot.ogg | Nämä kaikki päätelaitteet ovat äänettömiä, myöskään DIY ei vaadi tuulettimien käynnistämistä, vaikka sellaiset kotelosta löytyvät. |
| Line 85: | Line 91: |
| == LTSP Koti == | HP t5135-päätettä voi pitää erinomaisena referenssinä siitä, millaisia tehoja LTSP 5 vaatii päätteeltä - suoritin, grafiikka, muisti. Vertaa HP:n t5000-sarjan päätteitä: |
| Line 87: | Line 93: |
| http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Koti.png | [http://h10010.www1.hp.com/wwpc/fi/fi/sm/WF04a/35735-342057-342057-342057-637193.html HP t5000-sarja] |
| Line 89: | Line 95: |
| '''http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Koti/''' | Largon kaupungissa käytetään laajasti HP t-sarjan päätteitä, jopa 3D-ominaisuuksilla: |
| Line 91: | Line 97: |
| Tämä kokoonpano on kotonani oleva testiympäristö, päätteitä on vain yksi. Palvelin ei ole tehokas, mutta sen avulla voin testata ohjelmistoihin ja käyttäjiin liittyviä asetuksia, kokeilla erilaisia skriptejä. Sekä usb-muistitikut että äänet päätteessä toimivat. | http://davelargo.blogspot.com/ |
| Line 93: | Line 99: |
| Tässä ympäristössä reititin on saa ip-numeronsa ADSL-modeemilta. Palvelimen ip-numero on asetettu kiinteäksi, se on yksi ip-numero siitä ip-avaruudesta, jota reitin jakaa dynaamisesti. LTSP-palvelin jakaa ip-numeron päätteelle MAC-osoitteen perusteella. | === Fujitsu-Siemens Scenic (P4/256/i845G) === |
| Line 95: | Line 101: |
| Tässä ympäristössä on myös tehokas pöytäkone, johon on liitetty USB-tulostin. | Fujitsu-Siemens Scenic - LTSP 4.2-päätejärjestelmä - OK. |
| Line 97: | Line 103: |
| Palvelin on vanha työpöytäkone. Prosessorina on AMD Duron 800. Muistia on 384M. Kovalevyjä on kaksi (IDE). | Fujitsu-Siemens Scenic - LTSP 5.0-päätejärjestelmä - OK. |
| Line 99: | Line 105: |
| Päätteenä on Jammin 225. | Vanhojen tietokoneiden suurin ongelma on niiden äänekkäät tuulettimet. Prosessori saattaa olla sellainen, että se vaatii voimakkaan tuulettimen. Vanhojen tietokoneiden koteloita ei ole koskaan optimoitu hiljaisiksi. |
| Line 101: | Line 107: |
| http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Koti_01.png | Äänettömyys on eräs tärkeimmistä tekijöistä, kun valitsee samaan tilaan vaikkapa 15 päätettä. |
| Line 103: | Line 109: |
| Päätteen voi myös rakentaa itse muutamista perusosista. Kuvassa on VIA-emolevyn ympärille rakennettu peruspääte. Vaikka koteloon kuulukin tuuletin, sitä ei tarvitse käynnistää. Pääte on äänetön. Sen vieressä on Jammin 225-pääte. http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Paatteet.png == LTSP Kokkola == http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Kokkola.png '''http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Kokkola/''' Tämä kokoonpano on tavanomainen toimistoympäristö, päätteitä on kymmenen. Tässä ympäristössä sijaitsee oma työhuoneeni. http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_01.png http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_02.png http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_03.png http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_04.png http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_05.png http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_08.png Palvelin on riittävän tehokas normaalin päivittäisen toimistotyöskentelyyn. Myös tässä ympäristössä toimivat sekä usb-tikut että äänet. Päätteinä toimivat aiemmin Windows 2000-työasemina toimineet pöytäkoneet. Palvelin on P4(HT)-tehotyöasema, jossa on SCSI-kovalevy. Muistia on 1G. Päätteet ovat HP Vectra VL 400 -työasemia, joista on otettu pois kovalevyt, cdrom-asemat ja korppuasemat. Varakoneina on osaksi vieläkin vanhempia koneita. Tarkoitus on kuitenkin tässäkin ympäristössä siirtyä HP t-sarjan päätteisiin. http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_06.png http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_07.png == LTSP Kaarlela == http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Kaarlela.png '''http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Kaarlela/''' Tämä kokoonpano on toinen toimistoympäristö työpaikallani, täälläkin päätteitä on kymmenen. Tämä ympäristö on hyvin tehokas. Myös tässä ympäristössä oimivat sekä usb-tikut että äänet. Päätteet ovat uusia. Palvelin on Dual Core Xeon, jossa on kaksi SCSI-kovalevyä. Muistia on 2G. Päätteet ovat uutena hankittuja, HP t5125. http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kaarlela_01.png == LTSP Mäntykangas == http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Mantykangas.png http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Mantykangas/ Tämä kokoonpano on tehokas suurellekin määrälle päätteitä. Tehoa on yhteensä huimat 8 prosessoria ja 12 G muistia. Palvelimia on kaksi, kotihakemistot sijaitsevat kolmannella palvelimella. Myös tässä ympäristössä toimivat sekä usb-tikut että äänet. Päätteet ovat uusia, kahta eri mallia (30 kpl t5125, loput t5135). Olen kuvaillut tätä asennusprosessia täällä: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=11024.0 Ubuntu 6.06.1 asennetaan kummallekin koneelle itsenäisesti. Asennus tehdään muuten identtisesti, paitsi kiinteän ip-numeron osalta. Jopa hostname-tiedosto on sama, siksi esimerkiksi hosts-tiedosto pitää olla hieman erilainen kummallakin koneella. Toinen koneista nimetään Master-koneeksi, toinen Slave-koneeksi. Eniten eroja on dhcpd.conf-tiedostoissa. Toisaalta monet tiedostot ovat samoja. Ne eivät juurikaan muutu ajan oloon, mutta kaikki muutokset täytyy kuitenkin muistaa tehdä kummallekin palvelimelle samalla kertaa. === Muutamia huomioita tästä ympäristöstä === * Jos käytössä on proxy, niin aivan alkuun pitää tehdä muutos apt.conf-tiedostoon, jotta ohjelmia voidaan ylipäänsä asentaa: Acquire::http::Proxy "http://www-cache.kpnet.fi:8080"; * Kotihakemistot sijaitsevat kolmannella koneella, joka liitetään kumpaankin palvelimeen: 172.23.24.23:/home /home nfs rsize=8192,wsize=8192,timeo=14,intr 0 0 * Varmistustallennukset tein niin, että nfs-palvelimelta kopioidaan rsync-ohjelmalla (ssh-avainparit) kotihakemistot kummankin palvelimen muuten käyttämättä jääneelle kovalevylle. Olen tallettanut käskyt sellaisenaan tähän tiedostoon: http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Mantykangas/ssh-rsync-backup.txt Työpöytiin ja ohjelmiin liittyviä asetuksia Olen muokannut Gnome-työpöytää hyvin vähän, vain sen verran kuin on pakko. i. Olen poistanut näytönsäästäjän. ii. Olen poistanut mahdollisuuden sammuttaa palvelin. iii. Olen poistanut uloskirjautumisen kysymyksen ja samalla mahdollisuuden lukita näyttö. iiii. Olen lisännyt sisäänkirjautumisessa Firefox-lukkotiedostojen poistamisen. iiiii. Olen tehnyt opettajille skriptin, jolla voidaan tappaa päätteen kaikki prosessit. Asmo Koskinen. |
Hieman uudemmat pöytäkoneet ovat kuitenkin paremmin suunniteltuja äänen osalta, vaikka niissä onkin tehokas P4-prosessori. Tällaisesta pöytäkoneesta saa hyvän päätteen, kun ottaa pois kaiken turhan. |
SisällysluetteloBRTableOfContents(3) |
LTSP Ohjeita
Nämä ohjeet ovat suurimmaksi osaksi [http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP_vanhat vanhentuneita], sillä ne liittyvät LTSP 4.2:een.
LTSP Koti – 1 palvelin, 1 pääte
LTSP Kokkola – 1 palvelin, 10 päätettä
LTSP Kaarlela – 1 palvelin, 10 päätettä
LTSP Mäntykangas – 2 palvelinta, 113 päätettä
LTSP Kokkolan kauppaopisto - 1 palvelin, 28 päätettä
Vanha ja uusi päätejärjestelmä
Linuxin päätejärjestelmää on kehitetty jo vuosien ajan. Alkuperäinen päätejärjestelmä - LTSP 4.2 - toimii parhaiten vanhempien tietokoneiden kanssa.
Uudempi - LTSP 5 - toimii parhaiten uusien päätteiden ja erityisesti sellaisten uusien tietokoneiden kanssa, joissa on esimerkiksi ATI- tai NVidia-grafiikkakortti.
Eräs merkittävä ero on myös äänten käsittelyssä. Flash 9 ei toimi LTSP 4.2-päätejärjestelmässä, mutta äänet toimivat LTSP 5-päätejärjestelmässä.
Erilaisten USB-väylään perustuvien oheislaitteiden tuki, erityisesti tulostimien tuki on parempi LTSP 5-päätejärjestelmässä. USB-muistitikut toimivat myös LTSP 4.2-päätejärjestelmässä.
Kumpi valita, LTSP 4.2 vai LTSP 5?
- Käytä LTSP 5-päätejärjestelmää aina kun se on mahdollista. Jos haluat kokeilla LTSP-päätejärjestelmää, niin käytä LTSP 5-päätejärjestelmää.
Jos haluat käyttää jotakin muuta Linux-versiota kuin Debian tai Ubuntu, joudut käyttämään LTSP 4.2-pääteversiota. Jos nyt käytät LTSP 4.2-päätejärjestelmää, niin testaa siirtyminen kunnolla. Älä pelkästään päivitä aiemmista Ubuntun versioista päätä pahkaa Ubuntu 7.10-versioon, testaa siirtyminen kunnolla.
Käytä kahta verkkokorttia palvelimessa. Ota huomioon muutokset dhcp-palvelussa, jos käytät vain yhtä verkkokorttia.
Päätejärjestelmän toimivuus eri jakeluversioissa
LTSP 4.2-päätejärjestelmän vahvuus on sen saatavuus mihin tahansa Linuxin jakeluversioon.
LTSP 5-päätejärjestelmän heikkous on sen riippuvuus Debian- tai Ubuntu-jakeluversiosta. LTSP 5 ei toimi kaikissa jakeluversioissa, sillä se vaatii syvää integrointia jakeluversioon. Debianin ja Ubuntun lisäksi openSUSE ja Fedora ovat aloittaneet LTSP 5-päätejärjestelmän paketoinnin omaan jakeluversioonsa. Ajan myötä toivottavasti muutkin jakeluversiot tulevat mukaan.
[http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/Ltsp5Status LTSP 5 eri jakeluversioissa]
Koulukäyttöön tarkoitetut LTSP-jakeluversiot
Koulukäyttöön on monia itsenäisiä Linuxin jakeluversioita. Edubuntu on sekä itsenäinen työpöydälle tarkoitettu jakeluversio että LTSP-päätejärjestelmän palvelin-kokonaisuus.
[http://www.edubuntu.org/ Edubuntu] [http://wiki.ubuntu-fi.org/Edubuntu Edubuntu suomeksi]
Esimerkkejä päätteistä
Jammin 225
- Jammin 225 - LTSP 4.2-päätejärjestelmä - OK. Jammin 225 - LTSP 5.0-päätejärjestelmä - Ei toimi.
Jos päätteenä oleva laite muistuttaa ominaisuuksiltaan tätä, on hyvin todennäköistä, että se ei toimi LTSP 5-päätejärjestelmässä.
Jammin 225 - [http://www.disklessworkstations.com/web/documentation/ltsp_term-j225.pdf Ominaisuudet]
Do It Yourself -pääte
Päätelaitteen voi rakentaa myös itse VIA-emolevyn ympärille.
- DIY - LTSP 4.2-päätejärjestelmä - OK. DIY - LTSP 5.0-päätejärjestelmä - OK.
DIY - [http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/HowIDidIt Ominaisuudet]
Kuva 1 - DIY ja Jammin 225
HP t5135
Osista koottu päätelaite ei välttämättä ole halvempi kuin suurten valmistuserien päätelaitteet.
- HP t5135 - LTSP 4.2-päätejärjestelmä - OK. HP t5135 - LTSP 5.0-päätejärjestelmä - OK.
HP t5135 - [http://www.linuxcomp.net/component/page,shop.product_details/category_id,71/flypage,shop.flypage/product_id,327/option,com_virtuemart/Itemid,26/vmcchk,1/ Ominaisuudet]
Nämä kaikki päätelaitteet ovat äänettömiä, myöskään DIY ei vaadi tuulettimien käynnistämistä, vaikka sellaiset kotelosta löytyvät.
HP t5135-päätettä voi pitää erinomaisena referenssinä siitä, millaisia tehoja LTSP 5 vaatii päätteeltä - suoritin, grafiikka, muisti. Vertaa HP:n t5000-sarjan päätteitä:
[http://h10010.www1.hp.com/wwpc/fi/fi/sm/WF04a/35735-342057-342057-342057-637193.html HP t5000-sarja]
Largon kaupungissa käytetään laajasti HP t-sarjan päätteitä, jopa 3D-ominaisuuksilla:
http://davelargo.blogspot.com/
Fujitsu-Siemens Scenic (P4/256/i845G)
- Fujitsu-Siemens Scenic - LTSP 4.2-päätejärjestelmä - OK. Fujitsu-Siemens Scenic - LTSP 5.0-päätejärjestelmä - OK.
Vanhojen tietokoneiden suurin ongelma on niiden äänekkäät tuulettimet. Prosessori saattaa olla sellainen, että se vaatii voimakkaan tuulettimen. Vanhojen tietokoneiden koteloita ei ole koskaan optimoitu hiljaisiksi.
Äänettömyys on eräs tärkeimmistä tekijöistä, kun valitsee samaan tilaan vaikkapa 15 päätettä.
Hieman uudemmat pöytäkoneet ovat kuitenkin paremmin suunniteltuja äänen osalta, vaikka niissä onkin tehokas P4-prosessori. Tällaisesta pöytäkoneesta saa hyvän päätteen, kun ottaa pois kaiken turhan.