Opi Ubuntusta

Katso myös lyhyt [http://www.ubuntu-fi.org/experience_ubuntu.html video] ubuntu-käsitteestä.

Ubuntun nimestä

Ubuntu on eteläafrikkalainen eettinen ideologia, joka pohjaa ihmisten keskinäisiin suhteisiin ja kuuliaisuuteen. Itse sana tulee zulu- ja xhosa-kielistä. Ubuntu perinteisenä afrikkalaisena käsitteenä on ollut perusprinsiippejä uutta Etelä-Afrikan tasavaltaa muodostettaessa, ja se yhdistetään afrikkalaisen renessanssin ideaan.

Summittainen käännös ubuntu-periaatteesta olisi "inhimillisyyttä muita kohtaan". Toinen käännös voisi kuulua: "usko yleismaailmalliseen jakamisen siteeseen, joka yhdistää koko ihmisyyden ideaa".

• "Ubuntu-henkilö on avoin ja läsnä, toisia rohkaiseva persoona. Hän ei koe uhkana sitä, että muut ovat kykeneväisiä tai hyviä jossakin. Hänen itsevarmuutensa juontuu tiedosta siitä, että jokainen kuuluu suurempaan kokonaisuuteen, joka kärsii kun muita ihmisiä nöyryytetään, alistetaan tai kidutetaan." -Arkkipiispa Desmond Tutu

GNU/Linux-pohjaisena Ubuntu-käyttöjärjestelmä tuo ubuntu-hengen ohjelmistomaailmaan.

Vapaa ohjelmisto

Ubuntu-projekti on täysin sitoutunut noudattamaan vapaan ohjelmistokehityksen prinsiippejä. Ihmisiä rohkaistaan käyttämään, kehittämään ja jakamaan vapaita ohjelmistoja. Tämä tarkoittaa sitä, että Ubuntu on – ja tulee aina olemaan – täysin ilmainen.

Tämä tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin kuin rahallista hintaa. Vapaan ohjelmiston filosofia on pohjimmiltaan sitä, että ohjelmistoa pitää saada vapaasti käyttää kaikkiin sosiaalisesti hyödyllisiin tarkoituksiin. Vapaa ohjelmisto ei tarkoita vain sitä, että siitä ei tarvitse maksaa – se tarkoittaa myös, että saat käyttää sitä millä tavoin haluat. Tämän mahdollistaa avoimen lähdekoodin malli, jossa kuka tahansa voi kopioida ja muuttaa vapaasti jaettavaa lähdekoodia. Vaikka vapaa ohjelmisto onkin usein ilmaista, saavutetaan myös teknisiä etuja, kun kerran ohjelmoituja komponentteja voidaan hyödyntää muissa ohjelmissa. Suljettujen ohjelmistojen kohdalla tämä ei ole mahdollista, ja ohjelmistokehittäjät joutuvat aloittamaan aivan alusta. Tästä syystä avoimen ohjelmiston kehittäminen on nopeaa, tehokasta ja kiehtovaa!

Voit lukea lisää vapaan ohjelmiston filosofiasta [http://www.gnu.org/ GNU-projektin] sivuilla.

Se merkittävä ero

GNU/Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä löytyy paljon: Debian, SuSE, Gentoo, Red Hat ja Mandriva ovat vain muutama esimerkki. Ubuntu on vain yksi muiden joukossa, mutta mikä sitten tekee Ubuntusta erilaisen?

Ubuntu perustuu [http://www.debian.org Debian GNU/Linuxiin], erääseen suosituimmista, kehittyneimmistä ja tuetuimmista jakeluversioista. Ubuntu-projektin tavoitteena on luoda jakeluversio, joka tarjoaa ajantasaisen ja yhtenäisen Linux-järjestelmän työpöytä- ja palvelinkäyttöön. Se sisältää suuren määrän huolellisesti valittuja paketteja Debian-jakelusta, kuten myös Debianin tehokkaan paketinhallintajärjestelmän, joka auttaa asentamaan ja poistamaan ohjelmia. Toisin kuin valtaosa jakeluversioista, jotka tarjoavat suuren määrän ohjelmistoja, käyttökelpoisia tai ei, Ubuntun pakettimäärää on karsittu kattamaan tärkeimmät ja laadukkaimmat ohjelmat.

Ubuntu on kehittynyt monipuoliseksi ja tehokkaaksi ympäristöksi niin koti- kuin yrityskäytössä keskittymällä laatuun. Joka kuudes kuukausi projekti julkaisee huolellisesti räätälöidyn pakkauksen parhaita ohjelmistoja, mitä maailmalla on tarjota. Ubuntu on saatavilla seuraaville prosessoriarkkitehtuureille: 386 (386/486/Pentium(II/III/IV) ja Athlon/Duron/Sempron prosessorit), AMD64 (Athlon64, Opteron, ja 64-bittiset Intel-prosessorit), sekä PowerPC (iBook/Powerbook, G4 ja G5).

Pitkäaikainen tuki

Jokaista Ubuntun versiota tuetaan vähintään 18 kuukautta tietoturva- ja muilla päivityksillä. Ubuntu 6.06 LTS on erityinen, myös yrityskäyttöön soveltuva versio, ja sitä tuetaan kolme vuotta työpöytäkäytössä ja viisi vuotta palvelimena. Ubuntu 6.06 LTS:n kehitysprosessi oli hieman normaalia pidempi; erityisesti haluttiin kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

• Laadunvalvonta
• Lokalisointi (kotoistaminen)
• Sertifikointi

Tästä syystä tähän uusimpaan Ubuntun versioon voi luottaa normaalia pidemmän ajan. Siksi tällä Ubuntun versiolla on lisäliite "LTS", joka on lyhenne englanninkielisistä sanoista "Long-Term Support", pitkäaikainen tuki.

Työpöytä

Ubuntun työpöytäympäristö on [http://www.gnome.org/ GNOME], johtava UNIX- ja Linux-työpöytä ja kehitysalusta.

Toinen johtavista UNIX- ja Linux-työpöydistä on [http://www.kde.org/ KDE]. [http://www.kubuntu.org/ Kubuntu]-projekti tarjoaa KDE-työpöydän Ubuntuun vaihtoehtona Gnomelle. Kubuntun ansiosta Ubuntu-käyttäjät voivat helposti asentaa ja käyttää KDE-työpöytää. Saadaksesi toimivan Kubuntun, asenna kubuntu-desktop-paketti. Kun kubuntu-desktop on asennettu, voit valita Gnomen ja KDE:n väliltä.

Versiot ja julkaisunumerot

Ubuntun versionumerointi perustuu julkaisun päivämäärään: vuoteen ja kuukauteen. Ensimmäinen julkaisumme (Warty Warthog) sijoittui lokakuulle 2004, joten versionumeroksi tuli 4.10. Nykyinen versio (Dapper Drake) julkaistiin kesäkuussa 2006, joten sen versionumero on 6.06.

Tuki

Ubuntua ylläpitää nopeasti kasvava yhteistö. Projektia sponsoroi [http://www.canonical.com/ Canonical Ltd.], Mark Shuttleworthin perustama holdingyhtiö. Canonical työllistää Ubuntun kehitystiimin ytimen ja tarjoaa tukipalveluita ja konsultointia Ubuntun ympärillä.

Canonical Ltd. sponsoroi myös lukuisia muita avoimen lähdekoodin projekteja, joista voit lukea lisää [http://www.canonical.com/ yrityksen web-sivuilta].

Mikä on Linux?

Linux-ydin on Ubuntu-käyttöjärjestelmän ydin. Ydin on tärkeä osa jokaista käyttöjärjestelmää: se tarjoaa yhteyden ohjelmien ja laitteiston välille.

Linuxin alkuperäinen kehittäjä on suomalainen opiskelija Linus Torvalds, joka aloitti työskentelyn Linuxin parissa vuonna 1991. Se on itsenäisesti kehitetty UNIX-ydin, jonka oli tarkoitus ottaa kaikki hyöty irti siihen aikaan uudesta i386-arkkitehtuurista. Alkujaan Linuxia saattoi ajaa vain i386-järjestelmillä.

Linuxin kehittämiseen on osallistunut ihmisiä ympäri maailmaa, ja heidän ansiostaan Linux toimii nykyään käytännössä kaikilla moderneilla arkkitehtuureilla.

Linuxilla on ollut teknologisen merkityksen lisäksi myös ideologista arvoa. Vapaa ohjelmiston ympärille on kehittynyt suuri yhteisö, joka panostaa vapaan ohjelmiston kehittämiseksi niin hyväksi kuin mahdollista.

Saman yhteisön työstä ovat lähtöisin Ubuntun lisäksi standardit, jotka näyttävät Internetin suunnan, organisaatiot kuten Mozilla-säätiö, joka on Mozilla Firefoxin kehityksen takana, sekä lukuisia muita ohjelmistoprojekteja, jotka ovat olleet suureksi yhteiseksi hyödyksi.

Vapaan ohjelmiston henki Linuxin takana vaikuttaa ohjelmistokehittäjiin ja käyttäjiin ja saa heidät työskentelemään yhä voimakkaammin yhteisten tavoitteiden hyväksi.

Mikä on GNU?

GNU-projekti aloitettiin vuonna 1984. Sen tarkoituksena on kehittää UNIX-tyyppinen käyttöjärjestelmä, joka olisi täysin vapaata ohjelmistoa. GNU:n käyttöjärjestelmän muunnoksia, joissa käytetään ytimenä Linuxia, kutsutaan usein lyhyesti Linuxeiksi. Tarkempi termi olisi GNU/Linux-järjestelmä.

GNU-projekti liittyy vahvasti vapaan ohjelmiston ideaan. Samalla tavoin siitä johdetut projektit, kuten Ubuntu, vievät vapaita ohjelmistoja eteenpäin.

Ubuntu Suomi

Ubuntu Suomi tarjoaa tietoa ja keskustelupaikan [http://www.ubuntu.com/ Ubuntusta] kiinnostuneille suomalaisille. Ubuntu Suomi on yksi Ubuntun virallisista paikallistiimeistä ([https://wiki.ubuntu.com/LoCoTeamList LoCoTeams]), jonka tarkoituksena on tukea, mainostaa, suomentaa ja kehittää Ubuntua.

(tämän sivun teksti on [http://packages.ubuntu.com/dapper/text/ubuntu-docs ubuntu-docs]-paketista, ja kaksoislisensoitu [http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html GNU Free Documentation] -lisenssillä sekä Creative Commons [http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/deed.fi Nimi mainittava - Sama lisenssi 2.0] -lisenssillä)