Revision 26 as of 2007-10-01 05:54:16

Clear message

Neljä esimerkkiä toimivista ympäristöistä

LTSP Koti – 1 palvelin, 1 pääte

LTSP Kokkola – 1 palvelin, 10 päätettä

LTSP Kaarlela – 1 palvelin, 10 päätettä

LTSP Mäntykangas – 2 palvelinta, 113 päätettä

Tässä ohjeessa on käytännön toimivia esimerkkejä, toimivia asetustiedostoja. Lataa itsellesi asetustiedostot, niissä on pääte .txt, joka pitää poistaa, jos haluat käyttää niitä. Luultavasti et voi kuitenkaan käyttää niitä sellaisenaan, mutta voit helposti muuttaa ne sopimaan omaan lähiverkkoosi.

Sekä Ubuntu- että LTSP-perusasennus ohitetaan, sillä nämä on selitetty varsin yksityiskohtaisesti toisaalla.

Kun kummankin perusasennukset on tehty, niin ltspadmin-ohjelmasta voidaan tarkistaa palveluiden toimivuus.

Miksi ei uusinta Edubuntua?

Olen tehnyt kaikki asennukset käyttäen Ubuntu 6.06.1-versiota. En ole asentanut Edubuntua enkä sen mukana tulevaa LTSP5-versiota yhteenkään ympäristöön. Minulla on muutamia syitä tähän.

Seuraava pitkän tuen saava Ubuntu on Ubuntu 8.04. Tulen testaamaan sen LTSP-tuen kesällä 2008. Jos LTSP5 tuo merkittäviä parannuksia nykyiseen yhdistelmään, harkitsen siihen siirtymistä.

Mutta kiirettä vaihtamiseen ei ole. Näissä neljässä ympäristössä voidaan aivan hyvin jatkaa aina kesään 2009 ja katsoa missä silloin mennään. Tietotekniikassa kolmen vuoden jakso vastaa iäisyyttä tosiajassa.

Ubuntu 6.06.1 LTS -asennus

Ubuntun asennus on hyvin suoraviivainen toimenpide.

http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi

http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Asentaminen

Palvelimelle asennetaan Desktop-versio, ei Lamp-versiota. Asennuksen jälkeen kernelin version pitää olla server-versio. Näin saadaan tuki monelle prosessorille ja suurelle määrälle keskusmuistia.

Ubuntun asennus kannattaa tehdä mahdollisimman täydellisesti. Tärkeintä on tehdä lähiverkkoon ja Internet-verkkoon liittyvät asetukset kerralla kuntoon, sillä LTSP-asennus tapahtuu niiden perusteella.

Kaikki perusohjelmistot käyttäjiä varten voidaan asentaa jo tässä vaiheessa. Tosin ohjelmia on helppo lisätä ja ottaa pois käytöstä myöhemminkin.

Ubuntussa asennuksen yhteydessä luotava tunnus saa pääkäyttäjän oikeudet myöhempiä ylläpitoon liittyviä tehtäviä varten. Siksi sen tunnus ja salasana kannattaa valita harkitusti. Tätä tunnusta ei ole syytä käyttää muuhun kuin ylläpito tehtäviin. Samoin koneelle annettava nimi kannattaa miettiä, jos lähiverkossa on monia erityyppisiä palvelimia.

Käyttäjät eli tunnukset voidaan luoda jo ennen LTSP:n asentamista. Kun kyse on aikuisista tai toimistoympäristöstä, kannattaa luoda henkilökohtaiset tunnukset. Kouluympäristössä voidaan luoda päätekohtaiset tunnukset, jotka eivät ole henkilökohtaisia. En ole kuitenkaan tehnyt päätteistä automaattisesti sisäänkirjautuvia.

Kaikissa näissä esimerkeissä on käytetty perinteistä paikallista kirjautumista tunnusten luomisen yhteydessä. En ole käyttänyt missään ympäristössä vielä LDAP-palvelinta.

LTSP 4.2 -asennus

LTSP-asennus on sekin varsin suoraviivainen toimenpide. Samoin kuin Ubuntunkin asennus, se on dokumentoitu hyvin muualla kuin tässä ohjeessa.

http://ltsp.mirrors.tds.net/pub/ltsp/docs/ltsp-4.1-en.html

http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/WebHome

LTSP.org-sivustolla oleva ohje edelleen pätevä, vaikka se onkin tehty LTSP 4.1:lle. Wiki-sivusto täydentää ohjetta.

Äänten asetukset vaativat hieman viilaamista, mutta sekin selitetty.

http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/Sound

http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/WorkInProgress#esd_ALSA_sound_on_LTSP_4_2

Samoin USB-tikkujen käyttöönotto vaatii hieman lisäasennusta:

http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/LTSP-42-LocalDev

Asennusta voidaan tarkastella ltspadmin-ohjelman ikkunassa (LTSP Koti).

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Ruutukaappaukset/LTSP-Koti-ltspadmin.png

Miltä päätteen käynnistyminen näyttää?

Ohessa on videotiedosto päätteen käynnistymisestä. Pääte on Jammin 225 LTSP Koti -ympäristössä.

Kuvakaappaus videosta.

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Thin_clinet-Boot.png

Asenna VLC-ohjelma, jos et pysty avaamaan Ogg/Theora-videota.

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Thin_client-Boot.ogg

LTSP Koti

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Koti.png

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Koti/

Tämä kokoonpano on kotonani oleva testiympäristö, päätteitä on vain yksi. Palvelin ei ole tehokas, mutta sen avulla voin testata ohjelmistoihin ja käyttäjiin liittyviä asetuksia, kokeilla erilaisia skriptejä. Sekä usb-muistitikut että äänet päätteessä toimivat.

Tässä ympäristössä reititin saa ip-numeronsa ADSL-modeemilta. Palvelimen ip-numero on asetettu kiinteäksi, se on yksi ip-numero siitä ip-avaruudesta, jota reititin jakaa dynaamisesti. LTSP-palvelin jakaa ip-numeron päätteelle MAC-osoitteen perusteella.

Tässä ympäristössä on myös tehokas pöytäkone, johon on liitetty USB-tulostin.

Palvelin on vanha työpöytäkone. Prosessorina on AMD Duron 800. Muistia on 384M. Kovalevyjä on kaksi (IDE).

Päätteenä on Jammin 225.

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Koti_01.png

Päätteen voi myös rakentaa itse muutamista perusosista. Kuvassa on VIA-emolevyn ympärille rakennettu peruspääte. Vaikka koteloon kuulukin tuuletin, sitä ei tarvitse käynnistää. Pääte on äänetön. Sen vieressä on Jammin 225-pääte.

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Paatteet.png

LTSP Kokkola

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Kokkola.png

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Kokkola/

Tämä kokoonpano on tavanomainen toimistoympäristö, päätteitä on kymmenen. Tässä ympäristössä sijaitsee oma työhuoneeni.

Palvelin on riittävän tehokas normaalin päivittäisen toimistotyöskentelyyn. Myös tässä ympäristössä toimivat sekä usb-tikut että äänet. Päätteinä toimivat aiemmin Windows 2000-työasemina toimineet pöytäkoneet.

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_01.png

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_02.png

Palvelin on P4(HT)-tehotyöasema, jossa on SCSI-kovalevy. Muistia on 1G.

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_03.png

Päätteet ovat HP Vectra VL 400 -työasemia, joista on otettu pois kovalevyt, cdrom-asemat ja korppuasemat.

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_04.png

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_05.png

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_08.png

Varakoneina on osaksi vieläkin vanhempia koneita. Tarkoitus on kuitenkin tässäkin ympäristössä siirtyä HP t-sarjan päätteisiin.

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_06.png

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_07.png

LTSP Kaarlela

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Kaarlela.png

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Kaarlela/

Tämä kokoonpano on toinen toimistoympäristö työpaikallani, täälläkin päätteitä on kymmenen. Tämä ympäristö on hyvin tehokas. Myös tässä ympäristössä oimivat sekä usb-tikut että äänet. Päätteet ovat uusia.

Palvelin on Dual Core Xeon, jossa on kaksi SCSI-kovalevyä. Muistia on 2G.

Päätteet ovat uutena hankittuja, HP t5125.

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kaarlela_01.png

LTSP Mäntykangas

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Mantykangas.png

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Mantykangas/

Tämä kokoonpano on tehokas suurellekin määrälle päätteitä. Tehoa on yhteensä huimat 8 prosessoria ja 12 G muistia. Palvelimia on kaksi, kotihakemistot sijaitsevat kolmannella palvelimella. Myös tässä ympäristössä toimivat sekä usb-tikut että äänet. Päätteet ovat uusia, kahta eri mallia (30 kpl t5125, loput t5135).

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Mantykangas_08.png

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Mantykangas_09.png

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Mantykangas_10.png

Olen kuvaillut tätä asennusprosessia täällä:

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=11024.0

Ubuntu 6.06.1 asennetaan kummallekin koneelle itsenäisesti. Asennus tehdään muuten identtisesti, paitsi kiinteän ip-numeron osalta. Jopa hostname-tiedosto on sama, siksi esimerkiksi hosts-tiedosto pitää olla hieman erilainen kummallakin koneella.

Toinen koneista nimetään Master-koneeksi, toinen Slave-koneeksi.

Eniten eroja on dhcpd.conf-tiedostoissa. Toisaalta monet tiedostot ovat samoja. Ne eivät juurikaan muutu ajan oloon, mutta kaikki muutokset täytyy kuitenkin muistaa tehdä kummallekin palvelimelle samalla kertaa.

Muutamia huomioita tästä ympäristöstä

Acquire::http::Proxy "http://www-cache.kpnet.fi:8080";

172.23.24.23:/home /home nfs rsize=8192,wsize=8192,timeo=14,intr 0 0

http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Mantykangas/ssh-rsync-backup.txt

Työpöytiin ja ohjelmiin liittyviä asetuksia

Olen muokannut Gnome-työpöytää hyvin vähän, vain sen verran kuin on pakko.

Asmo Koskinen.