Neljä esimerkkiä toimivista ympäristöistä
LTSP Koti – 1 palvelin, 1 pääte
LTSP Kokkola – 1 palvelin, 10 päätettä
LTSP Kaarlela – 1 palvelin, 10 päätettä
LTSP Mäntykangas – 2 palvelinta, 113 päätettä
Tässä ohjeessa on käytännön toimivia esimerkkejä, toimivia asetustiedostoja. Lataa itsellesi asetustiedostot, niissä on pääte .txt, joka pitää poistaa, jos haluat käyttää niitä. Luultavasti et voi kuitenkaan käyttää niitä sellaisenaan, mutta voit helposti muuttaa ne sopimaan omaan lähiverkkoosi.
Sekä Ubuntu- että LTSP-perusasennus ohitetaan, sillä nämä on selitetty varsin yksityiskohtaisesti toisaalla.
Kun kummankin perusasennukset on tehty, niin ltspadmin-ohjelmasta voidaan tarkistaa palveluiden toimivuus.
Miksi ei uusinta Edubuntua?
Olen tehnyt kaikki asennukset käyttäen Ubuntu 6.06.1-versiota. En ole asentanut Edubuntua enkä sen mukana tulevaa LTSP5-versiota yhteenkään ympäristöön. Minulla on muutamia syitä tähän.
- Osaan Ubuntu 6.06 ja LTSP 4.2-yhdistelmän.
- LTSP5 on kokonaan uudelleen koodattu, en osaa omasta mielestäni sitä riittävän hyvin.
- LTSP5 ei ole yleisesti saatavilla, vain Debian-, Ubuntu- ja OpenSuSE-Linux-julkaisuille.
LTSP4.2 toimii missä tahansa Linux-jakelussa. siihen liittyvää hiljaista tietoa on runsaasti Netissä.
- Ubuntu 6.06.1 tuki jatkuu aina kesään 2009. Pitkä tuki on minulle tärkeämpää kuin uusimmat ohjelmaversiot.
Seuraava pitkän tuen saava Ubuntu on Ubuntu 8.04. Tulen testaamaan sen LTSP-tuen kesällä 2008. Jos LTSP5 tuo merkittäviä parannuksia nykyiseen yhdistelmään, harkitsen siihen siirtymistä.
Mutta kiirettä vaihtamiseen ei ole. Näissä neljässä ympäristössä voidaan aivan hyvin jatkaa aina kesään 2009 ja katsoa missä silloin mennään. Tietotekniikassa kolmen vuoden jakso vastaa iäisyyttä tosiajassa.
Ubuntu 6.06.1 LTS -asennus
Ubuntun asennus on hyvin suoraviivainen toimenpide.
http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi
http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Asentaminen
Palvelimelle asennetaan Desktop-versio, ei Lamp-versiota. Asennuksen jälkeen kernelin version pitää olla server-versio. Näin saadaan tuki monelle prosessorille ja suurelle määrälle keskusmuistia.
Ubuntun asennus kannattaa tehdä mahdollisimman täydellisesti. Tärkeintä on tehdä lähiverkkoon ja Internet-verkkoon liittyvät asetukset kerralla kuntoon, sillä LTSP-asennus tapahtuu niiden perusteella.
Kaikki perusohjelmistot käyttäjiä varten voidaan asentaa jo tässä vaiheessa. Tosin ohjelmia on helppo lisätä ja ottaa pois käytöstä myöhemminkin.
Ubuntussa asennuksen yhteydessä luotava tunnus saa pääkäyttäjän oikeudet myöhempiä ylläpitoon liittyviä tehtäviä varten. Siksi tunnus ja salasana kannattaa valita harkitusti. Tätä tunnusta ei ole syytä käyttää muuhun kuin ylläpito tehtäviin. Samoin koneelle annettava nimi kannattaa miettiä, jos lähiverkossa on monia erityyppisiä palvelimia.
Käyttäjät eli tunnukset voidaan luoda jo ennen LTSP:n asentamista. Kun kyse on aikuisista tai toimistoympäristöstä, kannattaa luoda henkilökohtaiset tunnukset. Kouluympäristössä voidaan luoda päätekohtaiset tunnukset, jotka eivät ole henkilökohtaisia. En ole kuitenkaan tehnyt päätteistä automaattisesti sisäänkirjautuvia.
Kaikissa näissä esimerkeissä on käytetty perinteistä paikallista kirjautumista tunnusten luomisen yhteydessä. En ole käyttänyt missään ympäristössä vielä LDAP-palvelinta.
LTSP 4.2 -asennus
LTSP-asennus on sekin varsin suoraviivainen toimenpide. Samoin kuin Ubuntunkin asennus, se on dokumentoitu hyvin muualla kuin tässä ohjeessa.
http://ltsp.mirrors.tds.net/pub/ltsp/docs/ltsp-4.1-en.html
http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/WebHome
LTSP.org-sivustolla oleva ohje edelleen pätevä, vaikka se onkin tehty LTSP 4.1:lle. Wiki-sivusto täydentää ohjetta.
Äänten asetukset vaativat hieman viilaamista, mutta sekin selitetty.
http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/Sound
http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/WorkInProgress#esd_ALSA_sound_on_LTSP_4_2
Samoin USB-tikkujen käyttöönotto vaatii hieman lisäasennusta:
http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/LTSP-42-LocalDev
Asennusta voidaan tarkastella ltspadmin-ohjelman ikkunassa (LTSP Koti).
["http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Ruutukaappaukset/LTSP-Koti-ltspadmin.png"]
Miltä päätteen käynnistyminen näyttää?
Ohessa on videotiedosto päätteen käynnistymisestä. Pääte on Jammin 225 LTSP Koti -ympäristössä.
Asenna VLC-ohjelma, jos et pysty avaamaan Ogg/Theora-videota.
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Thin_client-Boot.ogg
LTSP Koti
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Koti.png
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Koti/
Tämä kokoonpano on kotonani oleva testiympäristö, päätteitä on vain yksi. Palvelin ei ole tehokas, mutta sen avulla voin testata ohjelmistoihin ja käyttäjiin liittyviä asetuksia, kokeilla erilaisia skriptejä. Sekä usb-muistitikut että äänet päätteessä toimivat.
Tässä ympäristössä reititin saa ip-numeronsa ADSL-modeemilta. Palvelimen ip-numero on asetettu kiinteäksi, se on yksi ip-numero siitä ip-avaruudesta, jota reititin jakaa dynaamisesti. LTSP-palvelin jakaa ip-numeron päätteelle MAC-osoitteen perusteella.
Tässä ympäristössä on myös tehokas työpöytäkone, johon on liitetty USB-tulostin.
Palvelin on vanha työpöytäkone. Prosessorina on AMD Duron 800. Muistia on 384M. Kovalevyjä on kaksi (IDE).
Päätteenä on Jammin 225.
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Koti_01.png
Päätteen voi myös rakentaa itse muutamista perusosista. Kuvassa on VIA-emolevyn ympärille rakennettu peruspääte. Vaikka koteloon kuulukin tuuletin, sitä ei tarvitse käynnistää. Pääte on äänetön. Sen vieressä on Jammin 225-pääte.
["http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Paatteet.png"]
LTSP Kokkola
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Kokkola.png
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Kokkola/
Tämä kokoonpano on tavanomainen toimistoympäristö, päätteitä on kymmenen. Tässä ympäristössä sijaitsee oma työhuoneeni.
Palvelin on riittävän tehokas normaalin päivittäisen toimistotyöskentelyyn. Myös tässä ympäristössä toimivat sekä usb-tikut että äänet. Päätteinä toimivat aiemmin Windows 2000-työasemina toimineet pöytäkoneet.
["http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_01.png"]
["http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_02.png"]
Palvelin on P4(HT)-tehotyöasema, jossa on SCSI-kovalevy. Muistia on 1G.
["http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_03.png"]
["Päätteet ovat HP Vectra VL 400 -työasemia, joista on otettu pois kovalevyt, cdrom-asemat ja korppuasemat.
["http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_04.png"]
["http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_05.png"]
["http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_08.png"]
Varakoneina on osaksi vieläkin vanhempia koneita. Tarkoitus on kuitenkin tässäkin ympäristössä siirtyä HP t-sarjan päätteisiin.
["http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_06.png"]
["http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kokkola_07.png"]
LTSP Kaarlela
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Kaarlela.png
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Kaarlela/
Tämä kokoonpano on toinen toimistoympäristö työpaikallani, täälläkin päätteitä on kymmenen. Tämä ympäristö on hyvin tehokas. Myös tässä ympäristössä oimivat sekä usb-tikut että äänet. Päätteet ovat uusia.
Palvelin on Dual Core Xeon, jossa on kaksi SCSI-kovalevyä. Muistia on 2G.
Päätteet ovat uutena hankittuja, HP t5125.
["http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Kaarlela_01.png"]
LTSP Mäntykangas
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP-Mantykangas.png
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Mantykangas/
Tämä kokoonpano on tehokas suurellekin määrälle päätteitä. Tehoa on yhteensä huimat 8 prosessoria ja 12 G muistia. Palvelimia on kaksi, kotihakemistot sijaitsevat kolmannella palvelimella. Myös tässä ympäristössä toimivat sekä usb-tikut että äänet. Päätteet ovat uusia, kahta eri mallia (30 kpl t5125, loput t5135).
["http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Mantykangas_08.png"]
["http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Mantykangas_09.png"]
["http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Valokuvat/LTSP_Mantykangas_10.png"]
Olen kuvaillut tätä asennusprosessia täällä:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=11024.0
Ubuntu 6.06.1 asennetaan kummallekin koneelle itsenäisesti. Asennus tehdään muuten identtisesti, paitsi kiinteän ip-numeron osalta. Jopa hostname-tiedosto on sama, siksi esimerkiksi hosts-tiedosto pitää olla hieman erilainen kummallakin koneella.
Toinen koneista nimetään Master-koneeksi, toinen Slave-koneeksi.
Eniten eroja on dhcpd.conf-tiedostoissa. Toisaalta monet tiedostot ovat samoja. Ne eivät juurikaan muutu ajan oloon, mutta kaikki muutokset täytyy kuitenkin muistaa tehdä kummallekin palvelimelle samalla kertaa.
Muutamia huomioita tästä ympäristöstä
Jos käytössä on proxy, niin aivan alkuun pitää tehdä muutos apt.conf-tiedostoon, jotta ohjelmia voidaan ylipäänsä asentaa.
Acquire::http::Proxy "http://www-cache.kpnet.fi:8080";
Kotihakemistot sijaitsevat kolmannella koneella, joka liitetään kumpaankin palvelimeen.
172.23.24.23:/home /home nfs rsize=8192,wsize=8192,timeo=14,intr 0 0
Varmistustallennukset tein niin, että nfs-palvelimelta kopioidaan rsync-ohjelmalla (ssh-avainparit) kotihakemistot kummankin palvelimen muuten käyttämättä jääneelle kovalevylle. Olen tallentanut käskyt sellaisenaan tähän tiedostoon.
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Mantykangas/ssh-rsync-backup.txt
Työpöytiin ja ohjelmiin liittyviä asetuksia
Olen muokannut Gnome-työpöytää hyvin vähän, vain sen verran kuin on pakko.
- Olen poistanut näytönsäästäjän.
- Olen poistanut mahdollisuuden sammuttaa palvelin.
- Olen poistanut uloskirjautumisen kysymyksen ja samalla mahdollisuuden lukita näyttö.
- Olen lisännyt sisäänkirjautumisessa Firefox-lukkotiedostojen poistamisen.
Olen tehnyt opettajille skriptin, jolla voidaan tappaa päätteen kaikki prosessit
Tapa kuoliaaksi -skripti on /usr/local/bin-hakemistossa:
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Mantykangas/killdead.sh.txt
Kuvakaappaus skriptin käytöstä:
http://www.arkki.info/howto/Wiki/LTSP-Ruutukaappaukset/LTSP-Mantykangas-killdead.png
Asmo Koskinen.