Esittely
|
Kuvia ja videoita Ubuntusta |
Ubuntu on vapaista ohjelmistoista (avoimesta lähdekoodista) koostuva Linux-käyttöjärjestelmä, joka rakentuu Debian-projektin tekemälle työlle. Ubuntu sisältää kaikki peruskäyttöön tarvittavat ohjelmat, kuten tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan, nettiselaimen ja pikaviestimen. Lisää ohjelmia on helppo asentaa Ubuntun sovellusvalikoiman kautta. Voit kokeilla Ubuntu 14.04 LTS:n käyttöä suoraan selaimessasi napsauttamalla tästä.
Ubuntu on ja tulee aina olemaan maksuton. Mitään maksullista ”yritysversiota” ei ole. Voit ladata, käyttää ja jakaa Ubuntua eteenpäin niin paljon kuin haluat, kaikille samoilla vapaiden (libre) ohjelmistojen ehdoilla.
Graafisen asennusohjelman avulla Ubuntun asentaminen on helppoa ja nopeaa. Perusasennus vie aikaa alle 25 minuuttia.
- Ubuntun kehittäjät hyödyntävät vapaiden ohjelmistojen yhteisön parhaita käännöksiä ja esteettömyystoimintoja tehdäkseen Ubuntun hyödylliseksi mahdollisimman monelle.
Ubuntusta julkaistaan päivitetty uusimmalla laitetuella varustettu versio säännöllisesti kuuden kuukauden välein. Tämä takaa että Ubuntu toimii myös uusimmissa tietokoneissa, vanhojen lisäksi. Jokaista julkaistua pitkäaikaisesti tuettua ”LTS”-versiota tuetaan viisi vuotta. Päivitykset uusiin versioihin ovat ja tulevat aina olemaan maksuttomia.
Käyttöjärjestelmän lisäksi Ubuntuun kuuluu myös yhteisö. Yhteisön toiminnan pohjana on Ubuntun filosofia. Se perustuu ajatuksille siitä, että ohjelmistojen pitää olla ilmaisia, ihmisten pitää saada käyttää niitä omilla kielillään ja mahdollisimman esteettömästi, ja että vapaus muuttaa ohjelmaa haluamallaan tavalla on käyttäjän perusoikeus. Ubuntu-yhteisön toimintaan osallistuville on luotu myös käytössäännöstö, jonka ohjeita toisten huomioon ottamisesta ja kunnioittamisesta kaikkia pyydetään noudattamaan.
Ubuntu Suomi on yksi Ubuntun yhteisön virallisista paikallistiimeistä. Lisätietoja yhteisöstä Yhteisön esittely -sivulta ja muista yläreunan ”Ubuntu-yhteisö”-valikon kohdista.
Ohjelmat
Ubuntun mukana tulee kaikki tarvitsemasi tietokoneen käyttöön: toimisto-, Internet-, kuvankäsittely- ja multimediaohjelmat sekä ajanvietepelit. Ubuntua kehittää Canonical-niminen yritys yhdessä Ubuntun yhteisön kanssa, ja se perustuu suurelta osin tuhansien vapaaehtoisten koostamaan Debianiin. Mukana olevia ohjelmia ovat muun muassa:
Empathy-pikaviestimellä voit olla samanaikaisesti esimerkiksi Google-, Facebook-, Messenger-, ICQ- ja Jabber-verkoissa
Firefox-selain on turvallinen ja tehokas ohjelma nettiselailuun
GIMP-kuvankäsittelyohjelmalla voi tehdä sekä monimutkaistakin kuvankäsittelyä. Se avaa myös Photoshop-tiedostoja
LibreOffice-toimisto-ohjelmat (ent. OpenOffice.org) sisältävät mm. tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan, piirto-ohjelman ja tietokantojen hallinnan. Se osaa sekä avata että tallentaa MS-Officen tiedostomuotoja, ja sillä voit luoda myös PDF-tiedostoja. LibreOffice käyttää Euroopan Unionin suosittelemaa OpenDocument-tiedostomuotoa
Rytmilaatikko-musiikkisoitin on Applen iTunesin kaltainen musiikkikirjaston hallintaohjelma
Shotwell on monipuolinen valokuvien arkistointi- ja käsittelyohjelma
Thunderbird-sähköpostiohjelma tekee sähköpostin käytöstä tehokasta, nopeaa ja turvallista. Yhteensopiva Microsoft Exchange -järjestelmän kanssa.
Ubuntun nimestä
|
Ubuntu on eteläafrikkalainen eettinen ideologia, joka pohjaa ihmisten keskinäisiin suhteisiin ja kuuliaisuuteen. Itse sana tulee zulu- ja xhosa-kielistä. Ubuntu perinteisenä afrikkalaisena käsitteenä on ollut perusprinsiippejä uutta Etelä-Afrikan tasavaltaa muodostettaessa, ja se yhdistetään afrikkalaisen renessanssin ideaan.
Summittainen käännös ubuntu-periaatteesta olisi ”inhimillisyyttä muita kohtaan”. Toinen käännös voisi kuulua: ”usko yleismaailmalliseen jakamisen siteeseen, joka yhdistää koko ihmisyyden ideaa”.
- ”Ubuntu-henkilö on avoin ja läsnä, toisia rohkaiseva persoona. Hän ei koe uhkana sitä, että muut ovat kykeneväisiä tai hyviä jossakin. Hänen itsevarmuutensa juontuu tiedosta siitä, että jokainen kuuluu suurempaan kokonaisuuteen, joka kärsii kun muita ihmisiä nöyryytetään, alistetaan tai kidutetaan.” -Arkkipiispa Desmond Tutu
Vapaisiin ohjelmiin pohjautumalla Ubuntu-käyttöjärjestelmä tuo ubuntu-hengen ohjelmistomaailmaan.
Vapaa ohjelmisto
|
Ubuntu-projekti on täysin sitoutunut noudattamaan vapaan ohjelmistokehityksen periaatteita. Ihmisiä rohkaistaan käyttämään, kehittämään ja jakamaan vapaita ohjelmistoja.
”Vapaa ohjelmisto” ei tarkoita ettei siitä tarvitse maksaa (vaikka Ubuntu on sitoutunut olemaan myös ilmainen). Vapaan ohjelmiston filosofia on pohjimmiltaan sitä, että ohjelmistoa pitää saada vapaasti käyttää kaikkiin hyödyllisiin tarkoituksiin – vapaiden ohjelmistojen koodi on kenen tahansa ladattavissa, muokattavissa, korjattavissa ja käytettävissä millä tahansa tavalla. Ideologisten hyötyjen lisäksi saavutetaan myös teknisiä etuja, kun kerran ohjelmoituja komponentteja voidaan hyödyntää muissa ohjelmissa. Suljettujen ohjelmistojen kohdalla tämä ei ole mahdollista, ja ohjelmistokehittäjät joutuvat aloittamaan aivan alusta. Tästä syystä avoimen ohjelmiston kehittäminen on nopeaa, tehokasta ja kiehtovaa!
Voit lukea lisää vapaan ohjelmiston filosofiasta GNU-projektin tai Free Software Foundation Europen sivuilta.
Se merkittävä ero
|
GNU/Linux-pohjaisia jakeluversioita löytyy monia: Debian, SuSE, Gentoo, Red Hat ja Mandriva ovat vain muutama esimerkki. Ubuntu on vain yksi muiden joukossa, mutta mikä sitten tekee Ubuntusta erilaisen?
Ubuntu perustuu Debian GNU/Linuxiin, yhteen suosituimmista, kehittyneimmistä ja tuetuimmista jakeluversioista. Ubuntu-projektin tavoitteena on luoda jakeluversio, joka tarjoaa ajantasaisen ja yhtenäisen Linux-järjestelmän työpöytä- ja palvelinkäyttöön. Se sisältää suuren määrän huolellisesti valittuja paketteja Debian-jakelusta, kuten myös Debianin tehokkaan paketinhallintajärjestelmän, joka auttaa asentamaan ja poistamaan ohjelmia. Toisin kuin valtaosa jakeluversioista, jotka toimittavat oletuksena mukanaan suuren määrän ohjelmistoja, olivatpa ne käyttökelpoisia tai eivät, Ubuntun pakettimäärää on karsittu kattamaan tärkeimmät ja laadukkaimmat ohjelmat.
Ubuntu on kehittynyt monipuoliseksi ja tehokkaaksi ympäristöksi niin koti- kuin yrityskäytössä keskittymällä laatuun. Joka kuudes kuukausi projekti julkaisee huolellisesti räätälöidyn pakkauksen parhaita tämän päivän ohjelmistoja, mitä maailmalla on tarjota. Ubuntu on saatavilla 32-bittisinä ja 64-bittisinä versioina ja toimii useimmilla nykyaikaisilla tietokoneilla. Se on saatavilla myös Sun UltraSPARC- ja Amazon EC2 -arkkitehtuureille.
Katso lisätietoja muista vapaiden ohjelmistojen jakeluista esimerkiksi vapaasuomi.fi-sivustolta.
Versiot ja julkaisunumerot
Ubuntun versionumerointi perustuu julkaisun päivämäärään: vuoteen ja kuukauteen. Ensimmäinen julkaisumme (Warty Warthog) sijoittui lokakuulle 2004, joten versionumeroksi tuli 4.10. Ubuntu-julkaisuilla on myös epävirallinen kutsumanimi, kuten Ubuntu 14.04:llä ”Trusty Tahr”. Joka toinen vuosi Ubuntusta julkaistaan pitkäaikaistuen versio. Näiden versioiden versionumeroiden yhteydessä esiintyy kirjainyhdistelmä LTS (Long-Term Support).
Tuki
Ubuntua ylläpitää nopeasti kasvava yhteisö. Projektia sponsoroi Canonical Ltd., Mark Shuttleworthin perustama holdingyhtiö. Canonical työllistää Ubuntun kehitystiimin ytimen ja tarjoaa tukipalveluita ja konsultointia Ubuntun ympärillä.
Canonical Ltd. sponsoroi myös lukuisia muita avoimen lähdekoodin projekteja, joista voit lukea lisää yrityksen web-sivuilta.
Mikä on Linux?
|
Linux on Ubuntun käyttämä käyttöjärjestelmän ydin, ja tärkeä osa tietokoneen toimintaa. Se tarjoaa yhteyden ohjelmien ja laitteiston välille.
Linuxin laittoi alulle vuonna 1991 suomalainen opiskelija Linus Torvalds. Se oli itsenäisesti kehitetty UNIX-ydin, jonka oli tarkoitus ottaa kaikki hyöty irti siihen aikaan uudesta i386-arkkitehtuurista. Alkujaan Linuxia saattoi ajaa vain i386-järjestelmillä.
Linuxin kehittämiseen on osallistunut ihmisiä joka puolelta maailmaa, ja heidän ansiostaan Linux toimii nykyään käytännössä kaikilla nykyaikaisilla arkkitehtuureilla.
Linuxilla on ollut teknologisen merkityksen lisäksi myös ideologista arvoa. Vapaiden ohjelmistojen ympärille on kehittynyt suuri yhteisö, joka panostaa vapaiden ohjelmistojen kehittämiseksi niin hyväksi kuin mahdollista.
Saman yhteisön työstä ovat lähtöisin Ubuntun lisäksi standardit, jotka näyttävät Internetin suunnan, organisaatiot kuten Mozilla-säätiö, joka on Mozilla Firefoxin kehityksen takana, sekä lukuisia muita ohjelmistoprojekteja, jotka ovat olleet suureksi yhteiseksi hyödyksi.
Vapaan ohjelmiston henki Linuxin takana vaikuttaa ohjelmistokehittäjiin ja käyttäjiin ja saa heidät työskentelemään yhä voimakkaammin yhteisten tavoitteiden hyväksi.
Miten tästä eteenpäin?
Mikäli tämä sivu ei vielä vastannut mielessäsi pyöriviin kysymyksiin Ubuntusta:
Tutustu Wikikirjastossa (Wikipedian sisarprojekti) olevaan Ubuntu tutuksi -kirjaan, joka sopii aloittelijoille ja kertoo mm. siirtymisestä Windowsista Ubuntuun
Jos olet kiinnostunut jo kokeilemaan Ubuntua, avaa sivun yläreunasta Hanki Ubuntu -valikko ja mieti mikä tutustumisvaihtoehto olisi Sinulle helpoin!
(tämän sivun teksti kappaleesta ”Ubuntun nimestä” kappaleeseen ”Mikä on Linux?” asti on mukailtu ubuntu-docs-paketista)